Kirkkojen tiedot


IISALMI

Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjä erotettiin vuonna 1627 Kuopion emäseurakunnasta. Iisalmen ensimmäinen kirkko oli käytössä 1627-1699 ja toinen 1700-1779. Kolmas kirkko, nykyinen Vanhakirkko eli Kustaa Aadolfin kirkko rakennettiin 1779. Iisalmella on nykyään toiminnassa myös kaupunkiseurakunnan kirkko, nk. Uusikirkko, joka rakennettiin 1933-34.
 
Iisalmen Vanhakirkon lehtereiden kaidemaalaukset paljastuivat 1926 kirkon korjaustyön yhteydessä, ja kunnostuksen jälkeen ne sijoitettiin uusittuihin lehterikaiteisiin; viisi niistä sijoitettiin kirkon museohuoneeseen.  Maalauksia luultiin aiemmin Mikael Toppeliuksen tekemiksi, mutta viimeisin tutkimus on määrittänyt tekijäksi ruotsalaissyntyisen koristemaalarin Johan Fredrik Scheidermanin, joka suoritti kirkossa maalaustöitä vuosina 1785 ja 1788.  Scheidermanin käsialaa oli myös vuosina 1789-1877 alttaritauluna toiminut Ehtoollisen asettaminen.  Teos on kadonnut. Nykyinen alttaritaulu on Alexandra Frosterus-Såltinin 1886 maalaama Kristuksen kirkastuminen.
Iisalmi
 
1840-luvulla Iisalmen kirkosta lahjoitettiin maalauksia Lapinlahden rukoushuoneeseen, joukossa mm. Mikael Toppeliuksen teoksia, jotka olivat olleet jo Iisalmen toisessa, väliaikaisessa kirkossa. Näistä maalauksista yhdeksän on säilynyt.


JUANKOSKI

Juantehtaan rautaruukki perustettiin 1746.  Se sai 1862 omilla kirkonkirjoilla varustetun seurakunnan.  Lupa kirkon rakentamiseen oli saatu jo vuodesta 1754, mutta rakentaminen aloitettiin vasta yli sata vuotta myöhemmin. Kirkko varmistui 1863.  Alttaritaulu Via Dolorosa (Kärsimysten tie) kirkkoon valmistui 1893, ja sen maalasi Nilsiän kirkkoherrana toimineen Karl Mårten Kiljanderin poika Mikael Kiljander.


KIURUVESI

Kiuruvesi tuli Iisalmen kappeliksi 1767 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1862. Kiuruveden kappelikirkko oli käytössä 1765-1853. Toinen kirkko vihittiin käyttöön 21.8.1853, se tuhoutui tulipalossa 1937. Kiuruveden nykyinen kirkko rakennettiin 1939-41.
Kiuruvesi
 
Kappelikirkon saarnatuolin kuva-aiheet maalasi Mikael Toppelius 1777. Saarnatuoli on nykyisin Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmissa, minne se lahjoitettiin 1909.  Seurakunnalla on edelleen hallussaan kaksi Toppeliuksen maalausta, jotka oli alun perin lahjoitettu Kiuruveden kappelikirkkoon.
  

KUOPIO

Kuopion emäseurakunta on ollut olemassa jo 1500-luvulla.  Sen ensimmäinen kirkko valmistui 1552 ja paloi vihollisen käsissä 1588. Samoin kävi toiselle kirkolle 1600-luvun alussa.  Kolmas kirkko (1639-1719) paloi salaman sytyttämänä. Kuopion neljäs kirkko (1730-1817) purettiin viidennen, nykyisen kirkon tieltä. Nykyisen kivikirkon, Kuopion tuomiokirkon, suunnittelu aloitettiin jo 1700-luvun puolella Tukholman yli-intendentin konttorissa, mutta rakennustöitä viivästytti Suomen sota. Lisäksi rakennustyöt aloittanut tunnettu kirkonrakentaja Jaakko Rijf ehti vasta työnsä alkuun; hän kuoli 1808.  Kirkko vihittiin käyttöön 7.4.1816.
 
Kuopion neljännen kirkon alttaritauluna toiminut, ruotsalaissyntyisen Petter Bergströmin Ristiinnaulitseminen lahjoitettiin Suomen Kansallismuseon kokoelmiin1800-luvun lopulla. Samalla lahjoitettiin kaksi muuta neljännessä kirkossa ollutta maalausta: Petter Bergströmin Pyhän ehtoollisen asettaminen ja Mikael Toppeliuksen Paholainen kiusaa Kristusta.  Bergströmin tiedetään maalanneen kirkkoon 1741 lisäksi kaksi maalausta, jotka ovat kadonneet; mahdollisesti kaikki neljä Bergströmin maalausta ovat muodostaneen yhdessä alttariseinän kuvakoristelun.  Mikael Toppeliuksen koristemaalaama saarnatuoli myytiin Enon seurakunnalle Kuopion neljännen kirkon purkutyön yhteydessä 1817, ja se toimii nykyisinkin Enon kirkon saarnatuolina. Petter Bergströmin kaksi säilynyttä maalausta on sittemmin kunnostettu ja palautettu Kuopion tuomiokirkkoon.
 
Nykyisen kirkon alttaritaulu on Berndt Abraham Godenhjelmin Ristiinnaulittu vuodelta 1843. Teos on ollut niin suosittu, että siitä on tehty eri seurakuntiin useita kopioita.
Kuopion tuomiokirkko 1917
  Kuopion tuomiokirkon alttari jouluna 1917

LAPINLAHTI

Lapinlahti oli Iisalmen saarnahuonekunta 1819 ja Iisalmen kappelina muutaman vuoden ennen itsenäistymistä 1858. Lapinlahden ensimmäinen kirkko (saarnahuone) oli käytössä 1847-1880. Lapinlahden toinen kirkko vihittiin 10.10.1880. Kirkkoon saatiin alttaritaulu vasta vuonna 1931: Alvar Cawenin maalaama Kristuksen kirkastuminen.
 
Lapinlahden saarnahuoneessa oli Iisalmen emäseurakunnan vuosina 1844 ja 1847 lahjoittamia, etupäässä Mikael Toppeliuksen maalauksia, jotka olivat alun perin Iisalmen toisessa kirkossa. Niistä osa on ollut vuodesta 1908 Suomen Kansallismuseon kokoelmissa.
  

LEPPÄVIRTA

Leppävirran seurakunta perustettiin 1639. Leppävirran toinen kirkko, Prinssi Gustavin kirkko, oli käytössä 1748-1804. Kolmas kirkko valmistui 1804, ja paloi 1834. Leppävirran nykyinen kirkko on vuodelta 1846.

Leppävirran toisen kirkon saarnatuolin viisi säilynyttä maalausta on varastoituna Sorsakosken työkeskuksessa.  Ne on osoitettu Mikael Toppeliuksen tekemiksi, ajankohdaksi on arvioitu 1750-luvun loppupuoliskoa.  Maalausten aiheena on neljä evankelistaa sekä viidentenä Salvador Mundi (Kristus = maailman pelastaja).
   

MAANINKA

Maaninka sai kappelioikeudet 1765 ja seurakunta itsenäistyi 1871. Maaningan ensimmäinen kirkko, ns. kappelikirkko, oli toiminnassa 1766-1830. Maaningan nykyinen kirkko valmistui 1845.  Maaningan kappelikirkon maalaukset olivat kaikki seurakuntalaisten lahjoituksia.  Niiden tekijäksi on arveltu Mikael Toppeliusta, joka ei kuitenkaan vaelluskirjassaan mainitse Maaningalla työskentelyä. Arvellaankin, että pienehköt taulut on ostettu toisella paikkakunnalla ja kuljetettu Maaningalle.  Kaikki viisi kappelikirkon taulua lahjoitettiin 1904 Suomen Kansallismuseoon, sen sijaan Maaningan nykyisessä kirkon kuorissa on edelleen yksi Mikael Toppeliuksen maalaukseksi arveltu maalaus, aiheena Kristuksen kaste.
Maaninka 
 
Maaningan kirkon numerotaulun kääntöpuolella on kömpelö maalaus, jonka aiheena on Kuningas Daavid.  Numerotaulun lahjoitti rakennusmestari Jacob Rijf 1806. Lahjoitus saattaa liittyä Maaningan emäseurakunnan, Kuopion kivikirkon rakennustöihin, joita Rijf johti kuolinvuoteensa 1808 saakka. On mahdollista, että virsitaulun on sekä valmistanut että maalannut lahjoittaja, rakennusmestari Rijf.
    

NILSIÄ

Nilsiä oli Kuopion saarnahuonekunta vuodesta 1738 ja kappeliseurakunta vuodesta 1769. Nilsiän seurakunta itsenäistyi 1816. Nilsiän ensimmäinen kirkko (rukoushuone) oli käytössä 1776-1797. Toinen kirkko oli suunniteltu Tukholman yli-intendentin virastossa, se valmistui 1797 ja oli toiminnassa vuoteen 1906. Kirkko purettiin 1915. Nykyinen kirkko vihittiin 1906.
 
Nilsiän ensimmäisessä kirkossa oli alttaritauluna tuntemattoman tekijän maalaama Ristiinnaulittu Kristus. On mahdollista, että se oli aluksi alttaritauluna myös toisessa kirkossa, sillä kirkko sai suuremman alttaritaulun vasta 1844. Tämä Carl Fredrik Blomin maalaama Alasotto ristiltä on nykyisin kirkon sakastissa, kun taas varhainen alttaritaulu vuodelta 1769 on sijoitettu Nilsiän seurakuntakotiin.
   

PIELAVESI

Pielavesi oli Iisalmen kappeli vuodesta 1683. Seurakunta itsenäistyi 1811. Pielaveden ensimmäinen kirkko oli toiminnassa 1692-1768, toinen kirkko 1768-1799 ja kolmas kirkko 1799-1878. Se purettiin 1883. Nykyinen kirkko rakennettiin 1878.
 
Pielaveden ensimmäisessä kappelikirkossa olleista maalauksista osa lahjoitettiin Suomen Kansallismuseoon 1902 ja osa Kuopion kulttuurihistorialliseen museoon 1910.  Kansallismuseoon lahjoitettujen joukossa oli mm. ensimmäisen kirkon alttaritaulu Erik Westzynthius vanhemman Ristiinnaulittu vuodelta 1746.  Myös Mikael Toppeliuksen maalaamat Profeetta Samuel sekä täysin tuhoutunut Viimeinen tuomio ovat nykyään Kansallismuseossa. Pielaveden toisen kirkon saarnatuolin maalaukset (Mikeal Toppelius 1759) ovat niinikään Kansallismuseossa.
 
Kuopion kulttuurihistorialliseen museoon lahjoitettuja teoksia ovat Mikael Toppeliuksen tekemiksi arvellut Enkeli ja Ilmstyskirjan peto (1750-luku) ja Pielaveden kappalaisen puolison Elisabet Argillanderin  kirkolle lahjoittama Nainen kumartaa Jeesus-lasta (1764).
 
Pielaveden toisen kirkon alttaritauluna aikoinaan ollut Mikael Toppeliuksen Ehtoollisen asettaminen 1760-luvulta on nykyisen Pielaveden kirkon kuoriseinälle.
  

RAUTALAMPI

Rautalampi oli alun perin Sysmän kappeli, itsenäinen seurakunta siitä tuli 1561. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1560-luvulla, toinen kirkko oli käytössä 1685-1758 ja kolmas kirkko 1758-1844. Rautalammin nykyinen, C.A. Engelin piirtämä kirkko valmistui 1844. Alttaritaulu sinne saatiin vasta 1900-luvulla.
 
Rautalammin seurakunnalla on hallussaan Robert Wilhelm Ekmanin maalaus Voitonsankari vuodelta 1853. Teos on luonnos Turun tuomiokirkon pääkuorin kattofreskoon. Maalaus oli pitkään Peuran säätiön museossa, mutta nykyisin sitä säilytetään Rautalammin kirkkoherranvirastossa.


SUONENJOKI 

Suonenjoki perustettiin rukoushuonekunnaksi 1781 Pieksämäen, Leppävirran ja Rautalammin osista. Suonenjoki oli Rautalammin kappelina vuodesta 1811 itsenäistymiseen saakka 1865. Suonenjoen ensimmäinen kirkko valmistui 1785, ja se purettiin nykyisen kirkon tieltä. Uusi kirkko valmistui 1865.
 
Suonenjoen nykyisessä kirkossa on alttaritauluna Helena Westlingin Ristiinnaulittu vuodelta 1884.  Iisveden seurakuntakodissa Suonenjoella on Impilahden kirkosta sodan jaloista evakuoitu alttaritaulu Eva Ingmanin maalaama Jeesus kantaa ristiään (1893).

Etusivulle