Maamme kirkkojen kuvakoristelu oli keskiajalla runsasta. Kirkon opit välittyivät kuvien kautta lukutaidottomalle kansalle. Uskonpuhdistuksen jälkeen kirkkomaalaus taantui joksikin aikaa seurakuntien köyhtyessä. Luterilaisuudessa kuvasta tuli alisteinen sanalle, ja siksi eri aikakausien kirkkotaiteessa näkyy myös teologisten painotusten muuttuminen. Niinikään kirkkoarkkitehtuurin tyylivaihtelut ovat ohjanneet sakraalin kuvataiteen asemaa ja muotoja.

1600-luvulla alkoi Pohjanmaalta uusi kukoistuksen aika. Kirkonrakentajat teettivät kuvia kiertävillä kirkkomaalareilla, jotka tavallisesti olivat itseoppineita käsityöläisiä. Heistä merkittävin oli 1700-luvulla toiminut Mikael Toppelius. 1800-luvulla kirkkojen koristelu, varsinkin alttaritaulumaalaus, siirtyi ammattitaiteilijoille. Pohjois-Savon kirkoissa ja kappeleissa on säilynyt tuolta ajalta esim. Berndt Abraham Godenhjelmin, Alexandra Frosterus-Såltinin, Ferdinand von Wrightin ja Sigfrid August Keinäsen maalaamia alttaritauluja.




Kirjallisuutta:

Elämän veden virrassa. Kuopion emäseurakunta 450 vuotta. Kuopion evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä. Hollola 2002.

Heikki Hanka.  Kirkkomaalauksen traditio ja muutos 1720-1880. Carl Fredrik Blom murrosajan maalarina. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä 1997. 

Kirkkotaidetta Pohjois-Savossa. Kuopion taidemuseo. Kuopio 1994.

Matti Komulainen.  Pohjois-Savon vanhat kirkkomaalaukset.  Kuopion vanhan emäseurakunnan alueen kirkkomaalaukset 1721-1809. Kustannuskiila. Kuopio 1986.

Matti Komulainen.  Sanan kaunistukset. Kuopion vanhan emäseurakunnan alueen kirkkomaalaukset 1810-1918. Kustannuskiila. Kuopio 1989.

Suomen kirkot 19. Ylä-Savon kirkot Iisalmi, Pielavesi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Sonkajärvi, Sukeva ja Vieremä. Museovirasto. Tammisaari 1993.