IISALMI
Iisalmen
kirkko- ja hallintopitäjä erotettiin vuonna 1627
Kuopion emäseurakunnasta. Iisalmen ensimmäinen kirkko
oli käytössä 1627-1699 ja toinen 1700-1779.
Kolmas kirkko, nykyinen Vanhakirkko eli Kustaa Aadolfin kirkko
rakennettiin 1779. Iisalmella on nykyään toiminnassa
myös kaupunkiseurakunnan kirkko, nk. Uusikirkko, joka
rakennettiin 1933-34.
Iisalmen Vanhakirkon lehtereiden kaidemaalaukset paljastuivat 1926
kirkon korjaustyön yhteydessä, ja kunnostuksen
jälkeen ne sijoitettiin uusittuihin lehterikaiteisiin; viisi
niistä sijoitettiin kirkon museohuoneeseen.
Maalauksia luultiin aiemmin Mikael Toppeliuksen tekemiksi, mutta
viimeisin tutkimus on määrittänyt
tekijäksi ruotsalaissyntyisen koristemaalarin Johan Fredrik Scheidermanin,
joka suoritti kirkossa maalaustöitä vuosina 1785 ja
1788. Scheidermanin käsialaa oli myös
vuosina 1789-1877 alttaritauluna toiminut Ehtoollisen asettaminen.
Teos on kadonnut. Nykyinen alttaritaulu on Alexandra
Frosterus-Såltinin 1886 maalaama Kristuksen kirkastuminen.
1840-luvulla
Iisalmen kirkosta lahjoitettiin maalauksia
Lapinlahden rukoushuoneeseen, joukossa mm. Mikael Toppeliuksen teoksia,
jotka
olivat olleet jo Iisalmen toisessa, väliaikaisessa kirkossa.
Näistä
maalauksista yhdeksän on säilynyt.
JUANKOSKI
Juantehtaan
rautaruukki perustettiin 1746. Se sai 1862 omilla
kirkonkirjoilla varustetun seurakunnan. Lupa kirkon
rakentamiseen oli saatu jo vuodesta 1754, mutta rakentaminen
aloitettiin vasta yli sata vuotta myöhemmin. Kirkko varmistui
1863. Alttaritaulu Via
Dolorosa (Kärsimysten tie) kirkkoon valmistui
1893, ja sen maalasi Nilsiän kirkkoherrana toimineen Karl
Mårten Kiljanderin poika Mikael
Kiljander.
KIURUVESI
Kiuruvesi
tuli Iisalmen kappeliksi 1767 ja
itsenäiseksi
seurakunnaksi 1862. Kiuruveden kappelikirkko oli
käytössä 1765-1853. Toinen
kirkko vihittiin käyttöön 21.8.1853, se
tuhoutui tulipalossa 1937. Kiuruveden
nykyinen kirkko rakennettiin 1939-41.
Kappelikirkon
saarnatuolin kuva-aiheet maalasi Mikael
Toppelius 1777. Saarnatuoli on nykyisin Kuopion
kulttuurihistoriallisen museon kokoelmissa, minne se lahjoitettiin
1909. Seurakunnalla on edelleen hallussaan kaksi Toppeliuksen
maalausta, jotka oli alun perin lahjoitettu Kiuruveden kappelikirkkoon.
KUOPIO
Kuopion
emäseurakunta on ollut
olemassa jo
1500-luvulla. Sen
ensimmäinen kirkko
valmistui 1552 ja paloi vihollisen käsissä 1588.
Samoin kävi toiselle kirkolle
1600-luvun alussa. Kolmas
kirkko
(1639-1719) paloi salaman sytyttämänä.
Kuopion neljäs kirkko (1730-1817)
purettiin viidennen, nykyisen kirkon tieltä. Nykyisen
kivikirkon, Kuopion
tuomiokirkon, suunnittelu aloitettiin jo 1700-luvun puolella Tukholman
yli-intendentin konttorissa, mutta rakennustöitä
viivästytti Suomen sota.
Lisäksi rakennustyöt aloittanut tunnettu
kirkonrakentaja Jaakko Rijf ehti vasta
työnsä alkuun; hän kuoli 1808.
Kirkko
vihittiin käyttöön 7.4.1816.
Kuopion
neljännen kirkon alttaritauluna toiminut,
ruotsalaissyntyisen Petter
Bergströmin
Ristiinnaulitseminen
lahjoitettiin Suomen Kansallismuseon kokoelmiin1800-luvun lopulla.
Samalla
lahjoitettiin kaksi muuta neljännessä kirkossa
ollutta maalausta: Petter
Bergströmin
Pyhän ehtoollisen asettaminen
ja Mikael
Toppeliuksen
Paholainen kiusaa Kristusta.
Bergströmin tiedetään
maalanneen kirkkoon 1741 lisäksi kaksi maalausta,
jotka ovat kadonneet; mahdollisesti kaikki neljä
Bergströmin maalausta ovat
muodostaneen yhdessä alttariseinän
kuvakoristelun. Mikael Toppeliuksen
koristemaalaama
saarnatuoli myytiin Enon seurakunnalle Kuopion neljännen
kirkon purkutyön
yhteydessä 1817, ja se toimii nykyisinkin Enon kirkon
saarnatuolina. Petter
Bergströmin kaksi säilynyttä maalausta on
sittemmin kunnostettu ja palautettu
Kuopion tuomiokirkkoon.
Nykyisen
kirkon alttaritaulu on Berndt
Abraham
Godenhjelmin Ristiinnaulittu
vuodelta
1843. Teos on ollut niin suosittu, että siitä on
tehty eri seurakuntiin useita kopioita.
Kuopion
tuomiokirkon alttari jouluna 1917
LAPINLAHTI
Lapinlahti
oli Iisalmen saarnahuonekunta
1819 ja Iisalmen
kappelina muutaman vuoden ennen itsenäistymistä 1858.
Lapinlahden ensimmäinen
kirkko (saarnahuone) oli käytössä 1847-1880.
Lapinlahden toinen kirkko
vihittiin 10.10.1880. Kirkkoon saatiin alttaritaulu vasta vuonna 1931:
Alvar Cawenin maalaama Kristuksen kirkastuminen.
Lapinlahden
saarnahuoneessa oli Iisalmen emäseurakunnan
vuosina 1844 ja 1847 lahjoittamia, etupäässä
Mikael
Toppeliuksen
maalauksia, jotka olivat alun perin Iisalmen toisessa kirkossa.
Niistä osa on
ollut vuodesta 1908 Suomen Kansallismuseon kokoelmissa.
LEPPÄVIRTA
Leppävirran
seurakunta
perustettiin 1639. Leppävirran toinen
kirkko, Prinssi Gustavin kirkko, oli
käytössä 1748-1804. Kolmas kirkko
valmistui 1804, ja paloi 1834. Leppävirran nykyinen kirkko on
vuodelta 1846.
Leppävirran toisen kirkon saarnatuolin viisi
säilynyttä maalausta on varastoituna Sorsakosken
työkeskuksessa. Ne on osoitettu Mikael Toppeliuksen
tekemiksi, ajankohdaksi on arvioitu 1750-luvun
loppupuoliskoa. Maalausten aiheena on neljä
evankelistaa sekä viidentenä Salvador Mundi
(Kristus = maailman pelastaja).
MAANINKA
Maaninka
sai kappelioikeudet 1765 ja
seurakunta itsenäistyi
1871. Maaningan ensimmäinen kirkko, ns. kappelikirkko, oli
toiminnassa
1766-1830. Maaningan nykyinen kirkko valmistui 1845.
Maaningan kappelikirkon maalaukset olivat
kaikki seurakuntalaisten lahjoituksia. Niiden
tekijäksi on arveltu Mikael
Toppeliusta, joka ei
kuitenkaan vaelluskirjassaan mainitse Maaningalla
työskentelyä. Arvellaankin,
että pienehköt taulut on ostettu toisella
paikkakunnalla ja kuljetettu
Maaningalle. Kaikki
viisi kappelikirkon
taulua lahjoitettiin 1904 Suomen Kansallismuseoon, sen sijaan Maaningan
nykyisessä kirkon kuorissa on edelleen yksi Mikael
Toppeliuksen maalaukseksi arveltu
maalaus, aiheena Kristuksen
kaste.
Maaningan
kirkon numerotaulun kääntöpuolella on
kömpelö maalaus, jonka aiheena on Kuningas Daavid.
Numerotaulun lahjoitti rakennusmestari Jacob Rijf 1806. Lahjoitus
saattaa liittyä Maaningan emäseurakunnan, Kuopion
kivikirkon rakennustöihin, joita Rijf johti kuolinvuoteensa
1808 saakka. On mahdollista, että virsitaulun on sekä
valmistanut että maalannut lahjoittaja, rakennusmestari Rijf.
NILSIÄ
Nilsiä
oli
Kuopion saarnahuonekunta vuodesta 1738 ja
kappeliseurakunta vuodesta 1769. Nilsiän seurakunta
itsenäistyi 1816. Nilsiän
ensimmäinen kirkko (rukoushuone) oli
käytössä 1776-1797. Toinen kirkko oli
suunniteltu Tukholman yli-intendentin virastossa, se valmistui 1797 ja
oli
toiminnassa vuoteen 1906. Kirkko purettiin 1915. Nykyinen kirkko
vihittiin
1906.
Nilsiän
ensimmäisessä kirkossa oli
alttaritauluna
tuntemattoman tekijän maalaama Ristiinnaulittu
Kristus. On
mahdollista,
että se oli aluksi alttaritauluna myös toisessa
kirkossa, sillä kirkko sai
suuremman alttaritaulun vasta 1844. Tämä Carl
Fredrik Blomin maalaama Alasotto
ristiltä on
nykyisin kirkon sakastissa, kun taas
varhainen alttaritaulu
vuodelta 1769 on sijoitettu Nilsiän seurakuntakotiin.
PIELAVESI
Pielavesi
oli Iisalmen
kappeli vuodesta 1683. Seurakunta
itsenäistyi 1811. Pielaveden ensimmäinen kirkko oli
toiminnassa 1692-1768,
toinen kirkko 1768-1799 ja kolmas kirkko 1799-1878. Se purettiin 1883.
Nykyinen
kirkko rakennettiin 1878.
Pielaveden
ensimmäisessä kappelikirkossa olleista
maalauksista osa lahjoitettiin Suomen Kansallismuseoon 1902 ja osa
Kuopion
kulttuurihistorialliseen museoon 1910. Kansallismuseoon
lahjoitettujen joukossa oli mm.
ensimmäisen kirkon
alttaritaulu Erik
Westzynthius vanhemman Ristiinnaulittu
vuodelta
1746. Myös Mikael
Toppeliuksen
maalaamat Profeetta
Samuel
sekä
täysin tuhoutunut Viimeinen
tuomio
ovat nykyään Kansallismuseossa. Pielaveden toisen
kirkon saarnatuolin
maalaukset (Mikeal Toppelius 1759) ovat niinikään
Kansallismuseossa.
Kuopion
kulttuurihistorialliseen museoon lahjoitettuja
teoksia ovat Mikael
Toppeliuksen tekemiksi
arvellut Enkeli ja
Ilmstyskirjan peto
(1750-luku) ja Pielaveden kappalaisen
puolison Elisabet
Argillanderin kirkolle
lahjoittama Nainen
kumartaa Jeesus-lasta (1764).
Pielaveden
toisen kirkon alttaritauluna aikoinaan ollut Mikael
Toppeliuksen Ehtoollisen
asettaminen
1760-luvulta on nykyisen
Pielaveden kirkon kuoriseinälle.
RAUTALAMPI
Rautalampi
oli alun perin Sysmän
kappeli, itsenäinen
seurakunta siitä tuli 1561. Ensimmäinen kirkko
rakennettiin 1560-luvulla,
toinen kirkko oli käytössä 1685-1758 ja
kolmas kirkko 1758-1844. Rautalammin
nykyinen, C.A. Engelin piirtämä kirkko valmistui
1844. Alttaritaulu sinne
saatiin vasta 1900-luvulla.
Rautalammin
seurakunnalla on hallussaan Robert
Wilhelm
Ekmanin maalaus Voitonsankari vuodelta
1853. Teos on luonnos Turun
tuomiokirkon pääkuorin kattofreskoon. Maalaus oli
pitkään Peuran säätiön
museossa, mutta nykyisin sitä
säilytetään Rautalammin
kirkkoherranvirastossa.
SUONENJOKI
Suonenjoki
perustettiin rukoushuonekunnaksi 1781
Pieksämäen,
Leppävirran ja Rautalammin osista. Suonenjoki oli Rautalammin
kappelina
vuodesta 1811 itsenäistymiseen saakka 1865. Suonenjoen
ensimmäinen kirkko
valmistui 1785, ja se purettiin nykyisen kirkon tieltä. Uusi
kirkko valmistui
1865.
Suonenjoen
nykyisessä kirkossa on alttaritauluna Helena
Westlingin Ristiinnaulittu vuodelta
1884. Iisveden seurakuntakodissa
Suonenjoella on
Impilahden kirkosta sodan jaloista evakuoitu alttaritaulu Eva
Ingmanin
maalaama Jeesus
kantaa ristiään
(1893). |